Pilvinen päivä näyttää selkenevän iltaa kohti mentäessä ja pimeyden laskeutuessa tähdet jo tuikkivat kirkkaasti. Sopivasti samalle illalle sattuu Lakeuden Ursan kerhoilta ja voit jo nähdä porukan ihastelemassa tähtitaivaan monimuotoisia kohteita. Läntisellä taivaalla odottaisivat Lyyran rengassumu ja Herkuleen pallomainen tähtijoukko, jotka ovat pilvisen alkusyksyn vuoksi jääneet näkemättä.
Ajat observatorion portista sisään, pysäköit autosi, astut ulos ja samassa huomaat jotain muuttuneen. On kovin valoisaa, vaikka Aurinko laski jo ajat sitten. Seuraavassa hetkessä se iskee tajuntaasi: ”Mistä hitosta tuo läntisellä taivaalla näkyvä valonkajo on peräisin? Ei siellä ennen tuollaista ole ollut!”
Suurinpiirtein tähän malliin kertomus meni parisen viikkoa sitten kun Lakeuden Ursalaiset saapuivat kerhoiltaa viettämään. Paikka, jossa aikaisemmin oli ollut ainoastaan heikkoa kajastusta, nyt suorastaan loisti valkoista valoa. Tekemämme testin mukaan sanomalehden lukeminen tuossa kajossa onnistui vaivatta.
Myös tähtinäytökseen saapunut yleisö pisti merkille tämän valosaasteen, ja kummeksui, että tuollaisia valoja yleensä laitetaan tähtitorni lähelle.
Myöhemmin kerhoillan jälkeen tekemämme tarkastusretken perusteella selvisi, että valon lähde oli reilun puolentoista kilometrin etäisyydellä sijaitsevalla Seinäjoen lentoasemalla olevat kolme valaisinpylvästä, joista ainakin osa näytti olevan uusia (se selittäisi sen, ettei aikaisemmin ole mitään ongelmia ollut lentoaseman valojen suhteen). Näiden pylväiden valot olivat suunnattu suoraan kohti Sahannevan observatorion taivasta, mikä hyvin pitkälti selittää nyt ilmestyneen valohaitan.
Mitä on valosaaste?
Valosaasteeksi kutsutaan sellaista valaistusta, joka ei ole ehdottoman välttämätöntä ihmisten tai omaisuuden välittömän turvallisuuden kannalta eikä rajaudu vain aiottuun kohteeseen vaan suuntautuu tai heijastuu horisontin yläpuolelle tai on muutoin tarpeettoman voimakasta.
Miten valosaastetta voidaan torjua?
Tärkein avaintekijä valosaasteen torjumisessa on valaistuksen oikea kohdistaminen, täsmävalaistus. Esimerkiksi valaisimet kannattaa suunnata siten, että ylin valaisimesta lähtevä valonsäde jää 5° horisontin alapuolelle, jolloin valoa ei pääse karkuun taivaalle vaan kaikki valaisimesta lähtevä valo tulee hyötykäyttöön. Tällöin valaisinten tehoa ja mahdollisesti myös niiden lukumäärää voidaan laskea maanpinnan valaistustason kärsimättä, jolloin saavutetaan mm. hajavalaistuksen merkittävä vähentyminen ja jopa huomattaviakin taloudellisia säästöjä. Näiden seikkojen tiedostaminen luo pohjan oikeaoppiselle valaisulle.
Tunteeko lainsäädäntö valosaasteen?
Toisin kuin muutamissa Euroopan maissa ja monissa Yhdysvaltain osavaltioissa, Suomessa ei vielä ole säädetty erillistä valosaastelakia. Jotain sentään kuitenkin on saatu aikaan, sillä sekä ympäristönsuojelulaki että laki eräistä naapuruussuhteista tuntevat valon haittavaikutukset:
Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 3§ tuntee valon ympäristöä pilaavana tekijänä, ja 4§ velvoittaa ehkäisemään aiheutuvat haitat ennalta tai rajaamaan ne mahdollisimman vähäisiksi.
Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26 ja sen 17 § (4.2.2000/90) kieltää käyttämästä kiinteistöä niin, että mm. valosta aiheutuu naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä hallitsevalle kohtuutonta rasitusta. 18 § (4.2.2000/90) puolestaan velvoittaa poistamaan tällaisen rasituksen.
Lisätietoa valosaasteesta:
- Seula.net – Valosaaste
- Ursa – Valosaaste sokaisee
- Astronetti.com – Valosaaste
- Suomen Ymparistökeskus -Valosaaste on yksi unohdetuista ympäristöongelmista
- AD-lux – Valosaastetta ulkovalossa?
- Korkein hallinto-oikeus – Haitta tähtitornille (30.6.1992/2531 KHO:1992-A-82)
- Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 – 3§, 4§
- Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26 – 17§, 18§
| < Edellinen | Seuraava > |
|---|
